LiZarDeeNN
Normaalia sanahelinää arjesta ja sen sisällöstä :)

Hei taas!

Mulla on eräs tuttu, itse asiassa jopa melkein sukulainen, jolla on suuri ongelma. Mä oon, niinku varmaan jo arvasitteki, yrittäny puhua sille, kaikin keinoin. Mikään ei kuitenkaan tunnu auttavan ja mä oon huolissani, tarkemmin sanottuna helvetin huolissani, sen kans. Kyseessähän on siis useammankin suomalaisen omalle kohdalle sattuinut tai muualta tuttu vihollinen, alkoholi. Mun huolta ei tokikaan vähennä yhtään se, että mun omat vanhemmat on alkoholisteja, ja olen itse sijoitettu kyseisen ongelman takia.

Valitettavasti tämän ongelman rinnalle on ilmaantunut nyt uusi, vakavampi ongelma. Kuulin tässä vasta, että tämä tuttuni on nyt raskaana. Hänen itsensä ja nuoren ikänsä vuoksi toivoin, että kyse olisi vain olettamuksesta, menkkojen myöhässä olosta tai muusta vastaavasta pienestä merkistä. Mutta huonoksi onnekseni kuulin, että asia oli varmistettu testein, itse asiassa kolmella sellaisella. Kaikki olivat siis olleet positiivisia.

En tiennyt enää mitä sanoa, tai ajatella. Olimme puhuneet asiasta ja olimme molemmat sitä mieltä, että ikämme ja lasten hoito mahdollisuuksiemme (tai mahdottomuuden oikeastaan) vuoksi tekisimme abortit.

Kerroin aikaisemmin tämän tuttuni juomisesta. Mietitte varmaan, miten se liittyy tähän lapsen odotukseen. Sanon vain, että asia on juuri niinkuin pelätä saattaa. Hän juo. Edelleen. Kurkkuun kaatuu vaan entistä enemmän nestettä, kuin aikaisemmin. Raskaus aiheuttaa suuria tunteita; hämmennys, pelko ja stressi kymmenien muiden tunteiden rinnalla, ovat aivan normaaleja tässä tilanteessa, etenkin näin nuorelle, joka ei ole valmis. Ystävälläni on paha tapa avata pullo juurikin tällaisten tunteiden vallitessa. Tosin tähän ongelmaan pitäisi löytää täysin uusi ratkaisukeino.

Olen itsekin kärsinyt osani alkoholismista, niin henkisesti kuin fyysisesti, ennen ja jälkeen syntymäni. Kaikille meille on varmaan selvää, ettei alkoholi sovi odottajalle. Se pilaa lasta, enemmän tai vähemmän, riippuen alkoholin määrästä ja odotusviikoista. Mielestäni kenellekään ei ole oikeutta vaikuttaa toisen elämään näin suuresti ja voimakkaasti. Alkoholin vaikutukset ovat vakavia ja moni vammainen lapsi olisi voinut saada terveen ja normaalin elämän ilman äidin itsekkyyttä ja ajattelemattomuutta. Jos äiti ei pysty huolehtimaan lapsestaan saati itsestään tämän enempää, on parempi päästää lapsi tulevista tuskistaan parempaan paikkaan.

Hei!

Heti löyty asiaa, josta kirjottaa. Tää asia vaivas mua viikonloppuna, mutta vasta nyt tajusin alkaa jakaa ajatuksiani.

    Meidän piti kirjoittaa koulussa aineistopohjainen essee. Ihan vain harjoituksena yo-kokeita varten. Aineistoja ja tehtävänantoja oli monenlaisia ja kaikenlaisista aiheista. Itse innostuin, tai lievemmin ilmaistuna, kiinnostuin aiheesta joka kertoi netissä huijatuksi joutuneesta tytöstä. Juttuhan ei monellekkaan ole yllätys, tällaista julkaistaan kuitenkin suht. usein tai jokainen meistä on jotenkin kokenut tilanteen.

    Tämän jutun mukaan alaikäinen tyttö oli seurustellut Lontoossa asuvan suomalaislähtöisen miehen kanssa jo kolme vuotta, ainoastaan netin välityksellä. Jutussa kerrottiin kuinka monien mutkien kautta oli käynyt selville, ettei koko miestä ollut olemassakaan. Häntä oli koko ajan esittänyt suomalainen nainen. Hän oli esittänyt mm. miehen siskoa, sekä tämän ystäviä. Mukaan huijaukseen kuului myös miehen ja nuoren naisen tapaaminen, mutta tämänkin huijari oli estänyt saapumalla uhrinsa ovelle miehen siskona ja kertonut miehen kuolleen edellisyönä.

    Tehtävä siis annettiin meille perjantaina. Maanantaina oli puhtaaksikirjoitus. Innostuin sitten viikonloppuna, tylsänä sunnuntai-iltana, ajatuksesta uusista kontakteista. Niimpä avasin tunnetun “vieras-chatin” Omeglen. Juttelin useamman ihmisen kanssa, toivossa parantaa hieman englannin taitoani. Useamman turhan ja typerän yrityksen jälkeen näytölleni saapui mies “24 m usa” (24v, mies, usa), jonka kanssa juttu alkoi luistaa erittäin hyvin. Tutustuttuamme hetken aikaa, juttu alkoi mennä syvällisemmäksi. Puhuimme toisillemme melkein kuin rakkaat toisilleen ja olimme valmiita vaihtamaan kontakteja.

    Miehellä ei kuitenkaan ollut kuin vain sähköposti, joten tokaisin hänelle, että hänen pitäisi luoda itselleen joku online-keskustelutili. Hän alkoi värkätä sitä jutellessamme, eikä antanut minulle sähköpostiaan, vaikka tarkoitus oli. Se vain unohtui siinä hulinassa, ainakin toivon niin. Kuitenkin jossain vaiheessa jutteluamme yhteys katkesi ja hän poistui linjoilta. Tunsin tyhjän aukon ja surun täyttävän minut. Aloin epätoivoisesti etsiä häntä joka keskustelusta. Mutta 21 000 keskustelijan joukosta yhtä on vaikea löytää. En siis onnistunut vaikka rukoilin ja itkin armoa. Hän tuntui niin oikealta. Surumielisenä suljin koneen ja painelin sänkyyn suihkun kautta.

    Aamulla heräsin maanantaihin. Ensimmäiset kaksi tuntia, äidinkieltä ja kirjoitustehtävä. Muistin edelleen tyhjän tunteen sisälläni edellisen illan menetyksen vuoksi. Kiireestä huolimatta en kuitenkaan ehtinyt miettiä asiaa sen enempää.

     Tunnin alkaessa luin aineiston läpi kertaalleen ja illan tapahtumat palasivat mieleeni kirkkaina. Hän oli vaikuttanut oikealta, ihanalta mieheltä. Ilmeisesti saman tunteen oli tuntenut aineistoni tyttö. Aloin siis miettimään tilannettani tarkemmin. Mitä jos olisimme saaneet jokapäiväisen kontaktin? Jos olisimme tutustuneet vielä paremmin? Olisimmeko sopineet tapaamisen? Olisiko kaikki mennyt hyvin? Entä jos juttu olisikin osoittautunut samanlaiseksi huijaukseksi, ja olisin muutaman vuoden päästä pettynyt syvästi itseeni ja elämään?

     Syvästi mietittyäni tulin siihen tulokseen, että tämän “ihanan” miehen menettäminen saattoi olla elämäni tärkein tapahtuma. Niin paljon kuin se satutti ja tyhjensi minua, se myös saattoi pelastaa minut. Ajatukseni nettideiteistä ja netissä rakastumisesta muuttuivat huikeasti, vain ja ainoastaan tuon äidinkielen aineiston perusteella. Tästä lähtien en antaudu uusille tuttavuuksille niin helposti, etenkään netissä.

LiZarDeeNN

Tänään mä sitte alotan tän kirjottamisen. Tää ei oo eka kerta, mutta toivon että paljon tuottoisampi ja kiinnostavampi kuin edellinen. Lisäksi toivon, että minulta löytyisi enemmän motiivia ja energiaa kirjoittaa :)

Toivottavasti aiheet miellyttävät teitä, rakkaat lukijani. Olen aina valmis kehittämään itseäni, joten kommenttia kehiin vaan!! Toinen, miten voitte auttaa, kyselkää syvempiä mielipiteintäni teksteistäni, ja antakaa aiheita ja ojeita :) 

Kiitos ja tervetuloa! :)

Aina teidän

LiZarDeeNN